It-suorahaku, osa 2: Research-työ
Osa 2: Research-työn merkitys
Tämä on toinen osa it-suorahakublogisarjan toinen osa. Sarjan ensimmäisessä osassa käsittelimme profiilin luomista, lue se täältä.
Tarvittavan osaamisen määrittelyn jälkeen, seuraava vaihe osa it-suorahakuprosessissa on sopivien ehdokkaiden kartoittaminen eli research-työ, kontaktointi sekä ehdokkaiden soveltuvuuden arviointi. Research-työn tekemiseen on monia keinoja sekä tapoja. Olemme oman kokemuksemme perusteella havainneet, että osaamisprofiilin tarkka kuvaus on ehdottomasti avainasemassa sopivien ehdokkaiden löytämisessä ja research-työn onnistumisessa (katso blogisarjan osa 1: Osaamisprofiilin laatiminen).
Ehdokkaiden haku voi helposti epäonnistua, jos mikäli etsitään erityyppistä osaajaa kuin mitä asiakas oikeasti tarvitsee. Siksi halutun osaajan profiili kannattaa laatia huolella. Tämän jälkeen research-työn onnistumisessa avainasemassa ovat asianmukaiset välineet ja verkostot, researcherin osaaminen sekä huolellisuus ja aika, joita ehdokkaiden kartoittamiseen käytetään. Alla kuvaan näitä tarkemmin:
Välineet
- Research-työhön käytettäviä välineitä on monia. Yksi yleisimmin käytetyistä on LinkedInin yrityskäyttöön suunnattu Recruiter-palvelu, joka mahdollistaa osaajien hakemisen ja kontaktoinnin suoraan LinkedInin kautta. Recruiterin etuna on se, että henkilöt ovat itse antaneet tietonsa palvelulle ja voivat ilmaista kiinnostuksensa työpaikan vaihtoon esimerkiksi LinkedInin ”Open for new opportunities” –toiminnon avulla.
- Suorahakuyrityksen rekrytointijärjestelmä on myös tärkeä työväline research-työssä. Järjestelmään kertyy huomattava määrä uusista haasteista kiinnostuneita henkilöitä, joita hyödynnetään myös muissa rekrytoinneissa. Kun rekrytointiyritys on keskittynyt tiettyyn toimialaan, sillä on etulyöntiasema osaajien haussa. Yhden toimialan rekrytointeihin keskittyneellä yrityksellä on usein relevantteja CV: itä enemmän kuin monella toimialla toimivilla yrityksillä.
- Research-työn tekemiseen on myös kehitetty muita palveluita, jotka hyödyntävät verkossa saatavilla olevaa avointa dataa ja sosiaalisen median profiileja.
Jos olet työnhakija ja haluat oppia miten suorahakukonsultti löytää sinut, lue vinkkimme LinkedIn-profiilista sekä työnhaun datasta.
Researcherin osaaminen ja kokemus
- Research-työn toinen avaintekijä on hakutyötä tekevän henkilön osaaminen. Ammattitaitoinen researcher pystyy julkisen profiilin perusteella arvioimaan henkilön kokemusta ja osaamista suhteessa avoinna olevaan tehtävään. Esimerkiksi it-alalla on tärkeää ymmärtää alan terminologia, teknologian kehityssuuntaukset ja nähdä mahdollinen oppimispotentiaali, vaikka juuri haetusta teknologiasta ei olisikaan kokemusta.
- Tämän lisäksi kokeneella reseacherillä on valmiit suhteet ja verkostot, mikä helpottaa kontaktointia ja kiinnostuksen herättäminen onnistuu huomattavasti helpommin kuin aloittelevalla henkilöllä. Tätäkin helpottaa se, jos researcher toimii jollakin tietyllä toimialalla ja kohderyhmä pysyy rajattuna. Myös ja verkostoa on helpompi rakentaa, toisin kuin tilanteessa, jossa suorahakutoimeksiantojen toimialat ja tehtävät vaihtelevat suuresti ja työ on aina aloitettava tyhjästä.
Huolellisuus
- Viimeisenä avaintekijänä research-työn onnistumisessa on huolellisuus ja aika. Harvoin hutiloidessa hyvää syntyy, eikä etenkään research-työssä. Käyttämällä aikaa sekä erilaisia hakuvariaatioita sopivia ehdokkaita löytyy usein pikkuhiljaa enemmän. Varioimalla hakutermejä, hakemalla asiaan liittyvillä termeillä, huomioimalla tyypilliset kirjoitusvirheet voi löytää henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita keskustelemaan työpaikan vaihdosta, mutta he eivät ole osanneet tehdä itseään helposti löydettäväksi.
Tässä oli muutamia nostoja research-työstä. Jos olet yrittänyt hakuilmoittelulla löytää sopivaa tekijää, etkä ole onnistunut, niin autamme mielellämme! Lue Tarmon blogista syitä, miksei oma rekrytointi aina onnistu: Näistä syistä kokenut IT-ammattilainen ei valinnut teitä – ja tutustu suorahakupalveluumme: Autamme teitä löytämään sopivimmat it-asiantuntijat.
Tekstin päivitys ja ajatasaistus Heidi Hänninen, alkuperäisen tekstin on kirjoittanut aiemmin Nicolla työskennellyt rekrytointikonsultti.
