Hankintalain uudistus: IT-hankinnoissa ratkaisevaa on se, mitä tapahtuu ennen kilpailutusta
Hallitus antoi esityksen hankintalain uudistuksesta eduskunnalle 5. helmikuuta 2026. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan pääosin muutosten on tarkoitus tulla voimaan kesällä 2027.
Aikataulu on venynyt alkuperäisestä, mutta suunta on selvä: kilpailun edellytyksiä halutaan vahvistaa ja varmistaa, että kilpailutus ei jää pelkäksi muodollisuudeksi.
Konkreettinen esimerkki kertoo muutoksen suunnasta. Esityksen mukaan avoimessa EU-kynnysarvon ylittävässä kilpailutuksessa hankinta olisi pääsääntöisesti uusittava, jos tarjouksen jättää vain yksi tarjoaja.
Hankinta on suunniteltava siten, että kilpailun edellytykset täyttyvät
Uudistus vaikuttaa suoraan siihen, miten hankinta on suunniteltava.
Uudistuksesta käyty keskustelu on keskittynyt sidosyksiköihin ja yhteishankintayksiköihin, vaikka käytännön tasolla keskeinen kysymys liittyy siihen, milloin kilpailutus on tehtävä ja millä edellytyksillä.
Sidosyksiköiden käyttöä esitetään rajoitettavaksi, mikä vähentää mahdollisuuksia tehdä hankintoja ilman avointa kilpailutusta.
Jos kilpailutukseen saadaan vain yksi tarjous, hankinta voidaan joutua uusimaan. Tämä korostaa tarvetta suunnitella hankinnat tavalla, joka mahdollistaa useamman toimijan osallistumisen.
Käytännössä tämä voi lisätä tarvetta jakaa hankintoja osiin ja hyödyntää useampia toimittajia. Tällöin korostuu, miten kokonaisuus on määritelty ja miten eri osat toimivat yhteen.
Tämä korostaa valmistelun merkitystä.
Yksi keskeinen muutos liittyy valmisteluun
Uudistuksen vaikutukset eivät rajoitu itse kilpailutukseen, vaan ulottuvat sitä edeltävään vaiheeseen.
Markkinavuoropuhelun merkitys korostuu. Sen avulla hankintayksikkö voi arvioida, millaisia ratkaisuja markkinoilla on tarjolla ja millä tavoin hankinta kannattaa jäsentää.
Taustalla on käytännön haaste: joissakin julkisissa ICT-kilpailutuksissa tarjouksia saadaan vain yksi tai kaksi. Tällaisessa tilanteessa kilpailu ei toteudu tarkoituksenmukaisesti.
Valmistelun korostuminen näkyy erityisesti tarvemäärittelyssä.
Tarvemäärittely korostuu
Uudistus lisää tarvetta kuvata hankinnan sisältö ja perustelut aiempaa tarkemmin.
Hankintayksikön on pystyttävä osoittamaan:
- mitä ollaan hankkimassa
- miksi hankinta toteutetaan valitulla tavalla
- miksi kokonaisuutta ei ole jaettu osiin
IT-hankinnoissa tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pelkkä yleisluontoinen kuvaus tarpeesta ei riitä. Hankinnan kohde, rooli osana kokonaisuutta ja toteutustapa on pystyttävä määrittelemään selkeästi.
Puutteellinen valmistelu voi johtaa siihen, että kilpailutus keskeytetään tai joudutaan uusimaan.
Kaikki eivät pidä muutosta ongelmattomana
Uudistus ei ole saanut yksimielistä tukea.
Kuntakentällä on nostettu esiin huoli siitä, että sääntelyn kiristyminen lisää valmisteluun kuluvaa aikaa ja hallinnollista työtä. Osa toimijoista arvioi lisäksi hankintaprosessien pidentyvän. Uudistus on herättänyt huolta myös siitä, että erityisesti kuntien tietojärjestelmien haavoittuvuus kyberhyökkäyksille voi kasvaa.
Oikeudellisessa keskustelussa on lisäksi tarkasteltu sitä, kuinka pitkälle sidosyksiköiden käyttöä voidaan rajoittaa EU-oikeuden näkökulmasta.
Yksi asia on selvä: kilpailun edellytykset luodaan pitkälti ennen kilpailutusta.
IT-hankinnoissa tämä tarkoittaa ennen kaikkea tarvemäärittelyä, kokonaisuuden jäsentämistä ja markkinan hyödyntämistä ennen tarjouspyyntöä.
Hankintalakiin liittyvät kysymykset ja vastaukset löydät TEMin sivustolta.
Jaakko Säkkinen
Bid Manager
jaakko.sakkinen@fujitsu.com
