Nearshoring-tiimi ylläpitää ja kehittää FIMM:lle tietoturvallista genomialustaa tutkijoiden käyttöön
Genomitutkimuksessa kansainvälinen yhteistyö on tärkeää. Nicon puolalainen nearshoring-tiimi jatkokehittää tietoturvallista alustaa, joka mahdollistaa geneettisen datan käsittelyn ja analysoinnin tehokkaasti ja turvallisesti.
FinnGen on Suomen suurin genomitutkimushanke. Se yhdistää puolen miljoonan suomalaisen geneettisen tiedon ja tietoja useasta kansallisesta terveysrekisteristä. Tavoitteena on ymmärtää sairauksia paremmin ja edistää uusien hoitojen kehitystä. Hanketta koordinoi Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM.
Tietoturvallinen käyttöympäristö, FinnGen Sandbox, on FinnGen-tutkimuksen keskeinen osa. Kehitystyön tavoitteena on rakentaa hankkeen kansallisten ja kansainvälisten partneriorganisaatioiden tutkijoille alusta, joka mahdollistaa turvallisen pääsyn aineistoihin, tehokkaat laskentaresurssit ja yhteistyön yli maiden rajojen.
Vaativa järjestelmähanke – turvallinen tutkimusympäristö
Genomitiedon käsittely on suuri mahdollisuus, mutta myös tekninen haaste. Kyse on valtavista tietomääristä, arkaluontoisista henkilötiedoista ja tutkijoiden tarpeesta päästä dataan nopeasti ja turvallisesti.
”Genomitiedon käsittelyssä tärkeintä on tietoturva – ilman sitä koko tutkimusinfrastruktuuria ei voi rakentaa. Tutkijat Suomessa ja maailmalla voivat luottaa alustan turvallisuuteen samalla kun se pysyy sujuvana käyttää,” sanoo Timo Sipilä, tietojärjestelmäprojektipäällikkö, FIMM.
Alustan tavoitteet ovat selkeät: turvallinen pääsy aineistoihin, tehokkaat laskentaresurssit ja kansainvälinen yhteistyö skaalautuvassa ympäristössä.
Nicon puolalainen nearshoring-tiimi Genomi-hankkeen kehittäjinä
Nicolla projektikokonaisuus kulkee Genomi-hankkeen nimellä. Genomi-hanke on laaja ja moniosainen. Nicon puolalainen nearshoring-tiimi vastaa sen kokonaisuudesta. He ylläpitävät ja kehittävät alustaa, joka tarjoaa turvallisen ympäristön geneettisen tiedon käsittelyyn ja analysointiin.
Googlen pilviteknologia tekee yhteistyön ja datan jakamisen helpoksi. Tutkijat ympäri maailmaa voivat käyttää samoja työkaluja ja standardoituja menetelmiä. Se lisää tutkimuksen tehokkuutta ja luotettavuutta.
”Pilviympäristön kehitysyhteistyö puolalaisen asiantuntijatiimin kanssa on sujunut hyvin. Molemmat tiimit ovat kansainvälisiä, joten kommunikaatio toimii jouhevasti,” kertoo Timo Sipilä.
Projektin johtamisen haasteet ja mahdollisuudet
Kansainvälinen yhteistyö vaatii selkeitä prosesseja ja avointa viestintää. Projektipäällikkönä Timo Sipilän työssä yhdistyvät tekninen toteutus, tutkijoiden tarpeet ja tiukat tietoturvavaatimukset.
”Projektipäällikkönä yhdistän tutkijoiden tarpeet, teknisen toteutuksen ja tietoturvavaatimukset yhdeksi kokonaisuudeksi. Se on haastavaa, mutta juuri siksi hanke on merkityksellinen – onnistumisella voi olla globaali vaikutus,” hän sanoo.
Suomi ja genomitutkimuksen eturintama
FinnGen-hanke syntyi Suomessa syystä. Väestö on geneettisesti yhtenäinen. Biopankkitoiminta on kehittynyttä ja terveysrekisterit kattavia. Tämä tekee Suomesta erinomaisen paikan edistää genomitutkimusta.
FinnGen tutkii laajasti tuhansien eri sairauksien geneettistä taustaa. Tavoitteena on:
- löytää geenimuutoksia, jotka selittävät sairauksien riskiä
- ymmärtää tautimekanismeja syvemmin,
- kehittää uusia diagnostiikan työkaluja ja
- edistää henkilökohtaista lääketiedettä.
Nearshoring-malli käytännössä
Kun projekti on vaativa ja budjetti tiukka, osaavaa kehittäjätiimiä ei välttämättä löydy läheltä. Nearshoring-malli tarjoaa tehokkaan ratkaisun, kun osaajat valitaan oikein, prosessit ovat selkeät ja toimintatapa on käytännössä toimivaksi todistettu.
Genomi-hanke osoittaa, että tekninen huippuosaaminen ja kansainvälinen yhteistyö voivat kulkea käsi kädessä. Suomesta johdetut projektit voivat aidosti vaikuttaa globaalisti.
Tässä työssä näkyy sama kunnianhimo, joka on vienyt suomalaisen genomitutkimuksen eturintamaan. Yhdessä voidaan rakentaa ratkaisuja, jotka muuttavat tutkimusta – ja lopulta ihmisten elämää.
