IT-alan työmarkkinat huhtikuussa 2026
Vaikka Suomen taloustilanteen piristymistä ja uusien tietotekniikkahankkeiden käynnistymisiä on odotettu jo pitkään, käännettä parempaan ei ole tapahtunut. Itse asiassa näyttää siltä, että yritysten varovaisuudesta ja kustannussäästöjen hakemisesta on tullut uusi normaali.
Tässä blogissa tarkastelen, miten yritysten ja julkisen sektorin kustannussäästöpaineet näkyvät tietotekniikka-alan asiantuntijoiden työllisyystilanteessa ja palkoissa, ja miltä lähitulevaisuus näyttää esihenkilön silmin.
Takana jälleen tahmea vuosi
It-alan työllisyystilanne heikkeni Suomessa edelleen vuoden 2025 ja alkuvuoden 2026 aikana. Tilastokeskuksen työvälitystilastojen mukaan it-alalla oli helmikuun 2026 lopussa 14 224 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 597 henkilöä ja 21,7 % enemmän kuin tammikuussa 2025. Kyseessä on koko 2020-luvun korkein työttömien määrä. Vastaavasti it-alalla oli 698 avointa työpaikkaa tammi-helmikuussa 2026, mikä on 9,6 % vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Mitä tämä tarkoittaa rekrytoivalle esihenkilölle? Vaikka hakijoiden määrä on kasvanut, se ei välttämättä tarkoita helpompaa rekrytointia. Päinvastoin: yleisrooleissa haasteena on suuri hakijamäärä, joka tekee oikean osaajan tunnistamisesta työlästä. Rekrytointiprosessissa pitää olla tiukka seula, jotta resursseja ei kulu epäsopivien hakijoiden läpikäymiseen.
Odotettavissa on, ettei suunta käänny hetkessä, koska nyt huhtikuussakin on julkisuuteen tullut uusia muutosneuvotteluja. Esimerkiksi ohjelmistoyhtiö Relex ilmoitti 288 työntekijän vähennystarpeesta ja perusteli sitä tekoälyn mullistavalla tehostamisvaikutuksella. Muutosneuvotteluja on käyty lähiaikoina myös esimerkiksi Telialla, Digialla, Nokialla, Vincitillä ja Admicomilla.
Lähde: Tilastokeskuksen työttömät työnhakijat ammattiryhmän mukaan
Tilastokeskus tekee systemaattisesti myös tutkimusta, jolla selvitetään eri toimialoilla työskentelevien henkilöiden lukumäärää. Tutkimuksen perusteella ict-alalla työskentelevien henkilöiden määrä on kasvanut koko vuosikymmenen aina vuoteen 2024 saakka, mutta määrä väheni 8 000 hengellä vuoden 2025 aikana. Vaikka tämä on kyselytutkimukseen perustuva arvio ja siihen sisältyy virhemarginaali, tieto on varmasti oikeansuuntainen.
Lähde: FiCom/Tilastokeskuksen työvoimatilasto
Mitä on tapahtunut ict-alan palkoille?
Ict-alan palkat ovat kehittyneet haastavasta työllisyystilanteesta huolimatta positiivisesti, ja ala on säilyttänyt asemansa yhtenä parhaiten palkatuista toimialoista. Tietoala ry:n loka-marraskuussa 2025 tekemän työmarkkinatutkimuksen mukaan it-ammattilaisten keskipalkka ylitti 5 000 euron rajan jo vuonna 2025, ja kehitys on jatkunut suotuisana. Kokopäiväisten it-ammattilaisten keskipalkka on nyt noin 5 188 euroon kuukaudessa, ja mediaanipalkka 5 026 euroa.
Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan ohjelmisto- ja tietoalan tehtävissä työskentelevien ansiotaso on noussut 3 prosenttia vuoden 2025 aikana. Keskeinen syy hyvään palkkakehitykseen on ollut alalle neuvotellut työehtosopimukset, jotka ovat tuoneet vuonna 2025 keskimäärin 2,5 prosentin korotuksen palkkoihin, ja vastaavasti vuonna 2026 palkat nousevat 2,9 prosenttia.
Tämä positiivinen palkkakehitys ei ole kuitenkaan koko totuus, sillä rekrytointialalla työskentelevänä näen myös asian toisen puolen. Nimittäin ict-alan työmarkkina on jakaantunut kahtia: Yleisimmistä osaamisista sekä nuoremmista osaajista on ylitarjontaa ja palkkaodotukset ovat aiempaa maltillisemmat. Tiettyjä erityisosaajia taas on vaikea rekrytoida ja vastaavasti palkkaodotukset ovat korkealla.
Moniin avoimiin paikkoihin on aiempaa enemmän hakijoita. Työttömäksi jääneet tinkivät usein palkkaodotuksistaan, joten yksilötasolla palkkakehitys voi olla myös negatiivinen
Onko ict-alalla töitä tulevaisuudessa vai viekö tekoäly työpaikat Suomesta?
Olen pohtinut tätä kysymystä ja mielestäni perusteltuja argumentteja on molempiin suuntiin. Tähän mennessä Suomessa ict-alan työpaikat eivät ole merkittävästi vähentyneet tekoälyn vuoksi, vaan väheneminen johtuu ennen kaikkea heikosta taloustilanteesta ja siitä johtuvasta säästöpaineesta.
Tulevaisuudessa tilanne kuitenkin muuttuu, kun tekoälyn avulla voidaan automatisoida helposti rutiinitehtäviä ja tehostaa merkittävästi ohjelmistokehitystä. Asiantuntijat arvioivat, että jopa 40–80 prosenttia tietotyöstä voi muuttua tai kadota parissa vuodessa.
Toisaalta onhan tietotekniikka-alan kehittynyt ja tehostunut nopeasti aiemminkin, ja tähän saakka tehostuminen ei ole vähentänyt työpaikkoja, vaan paremmilla työvälineillä on tehty enemmän ja parempia ratkaisuja. Ala on kasvanut lähes koko historiansa ajan.
Itse uskon siihen, että tekoäly tulee väistämättä muuttamaan tietotekniikka-alaa varsin nopeasti ja perusteellisesti. Se vaikuttaa alalla työskentelevien tehtävänkuviin, osaamisvaatimuksiin ja yritysten liiketoimintamalleihin. Suomessa muutos tapahtuu todennäköisesti kuitenkin hitaammin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Syynä on mm. meidän koulutusjärjestelmämme ja työmarkkinamalli.
Vaikka joitakin työpaikkoja katoaa, tekoäly kuitenkin muuttaa työtä enemmän kuin poistaa sitä. Työnantajat etsivät yhä useammin asiantuntijoita, joilla on syvällistä osaamista, kuten kykyä hyödyntää tekoälyä, hallita tietoturvaa tai ymmärtää laajoja tietojärjestelmiä. Tulevaisuuden huippuosaajat ovat AI-avusteisesti työskenteleviä asiantuntijoita.
Tämä asettaa esihenkilöt uudenlaisen haasteen eteen tiimien rakentamisessa. Junioriroolien kynnys voi nousta, kun perusrutiinit automatisoituvat, mutta samalla tarve kokeneille, tekoälyä hyödyntäville arkkitehdeille ja asiantuntijoille kasvaa. Esihenkilön onkin kysyttävä itseltään: olemmeko ostamassa vain käsipareja vai kykyä johtaa ja hyödyntää AI-avusteista tuotantoa?
Uskon, että tekoäly muuttaa työtä enemmän kuin poistaa sitä. Tekoäly voi jopa tuoda ohjelmistokehitystä takaisin Suomeen, kun kustannustehokkuus ei enää riipu pelkästään halvoista tuntihinnoista, vaan kyvystä tuottaa arvoa tiiviissä yhteistyössä liiketoiminnan kanssa.
Miltä lähitulevaisuus nyt sitten näyttää?
Vaikka talouden kuva on ollut sekava jo pitkään, ilmassa on myös aitoja positiivisia merkkejä ja jo tällä hetkellä kasvussa olevia alueita:
- Tuoreen OPM:n suuryritystutkimuksen mukaan suuryrityskentässä on havaittavissa uudenlaista optimismia: yhä useampi yritys hakee kasvua, ja investointihalukkuus on nousussa. (Lähde: OP Suuryritystutkimus 2026)
- Teknologiateollisuuden vientitilaukset ovat kasvaneet jo pidemmän aikaa. (Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu)
Suomen Pankki ennustaa, että Suomen BKT kasvaa vuosina 2026-2028. Vuodelle 2026 ennustettu talouskasvu on 0,6 prosenttia. - Ict-alan erikoistuneet yhtiöt kasvavat voimakkaasti ( esim. ovat mm. Iceye, Sensofusion, Bittium Defence & Security, WithSecure, Hoxhunt tai AMD Silo AI.
- Datakeskushankkeet tuovat satoja uusia it-työpaikkoja.
- Tekoäly- ja tietovarastoasiantuntijoiden kysyntä on selvästi kasvussa.
Perusteita on siis olemassa sille näkemykselle, että käänne parempaa on tapahtumassa. Nyt kannattaa valmistella rekrytoinnit, päivittää osaamiskartta ja tunnistaa kriittiset osaamiset ennen markkinan kiristymistä.
Toiveikasta kevään jatkoa toivottaen
Tarmo Antila
+358 (0)500 447 024
tarmo.antila@fujitsu.com
